#uusihautauslaki
Päivitetäänpä hautaustavat ajan tasalle
Tiesitkö, että Suomen nykyinen hautaustoimilaki mahdollistaa hautaustapoina ainoastaan arkkuhautauksen ja tuhkauksen? Hautaamista koskevaa lainsäädäntöä olisi aika päivittää siten, että se sallii myös uudenlaisia hautausmenetelmiä, kuten kompostointihautauksen ja vesituhkauksen.
Kuolleiden määrä kasvaa kovaa vauhtia – mitä heille tapahtuu?
Suomi on ikääntyvä kansa ja koska kuolleiden määrät ovat kasvaneet, vainajan kunnioittava kohtely ei toteudu. Tarvitsemme lisää vaihtoehtoja. Erityisesti koronavuosina ihmisiä kuoli paljon enemmän kuin mitä oli osattu ennustaa. Samanaikaisesti yhä useampi toivoo tuhkausta. Kääntöpuolena ovat ruuhkautuneet krematoriot. Ruuhkat ja muuttuneet asenteet ovat johtaneet siihen, että vainajia päätyy varasäilytystiloihin, kuten esimerkiksi kylmäkontteihin.
Hautauksen kuuluisi olla omannäköinen – eikä viedä vararikkoon
Hautaustoimi on tarkasti säädeltyä. Tietenkin. Vainajia tulisi kohdella kunnioittavasti. Lain mukaisesti tulisi kunnioittaa myös vainajan elämänkatsomusta ja toivomuksia. Toistaiseksi valittavia vaihtoehtoja on vain kaksi: arkkuun tai tuhkattavaksi.
On meidän jokaisen äänen varassa kertoa, että haluamme lisää vaihtoehtoja, joista valita omannäköiset ratkaisut. Uusia, edullisempia palveluita ei tiukasti säädellylle alalle synny, ellei sitä lainsäädäntöä päivittämällä mahdollisteta.
Ympäristötoimet koskettavat kaikkia – siksi hautaustoimialankin on aika vihertyä
Muualla maailmassa ympäristölle ystävällisemmät hautaustavat ovat jo kovaa vauhtia yleistymässä.
Totta puhuen emme juurikaan tule ajatelleeksi omaa hautaustamme. Luultavasti olet yllättynyt siitä, että ylipäätään on olemassa muutakin kuin nämä kaksi vaihtoehtoa. Tai millaisia ympäristövaikutuksia tuhkauksella tai arkkuhautauksella on.
Uutisia kentältä
Hautaustavat kaipaavat muutosta
Uudet tavat voisivat ratkaista monia käytännön ongelmia Moni hautaamisen käytäntö kaipaisi päivitystä, kertoo haudankaivaja. Haudankaivajana, kiinteistönhoitajana ja puutarhurina työskennellyt Pyry Raita-aho on nähnyt millaisia ongelmia perinteisissä...
Kansalaisaloitteen taustalla
Kansalaisaloitteen taustalla on ryhmä erilaisia, eri aloilla työskenteleviä ihmisiä, joista osa on Luontohautausliiton jäsen ja osa ei. Luontohautausliitto toimii meille ”kotipesänä”, sillä meitä yhdistävät samat arvot: toive, että ihmisen elämän päättymisestä voisi keskustella empaattisemmin, että voisi olla oman näköiset hautajaiset, valita omien arvojen mukaisen hautaustavan ja -paikan.
Omilla arvoilla voi tarkoittaa sitä, että haluaa valita perinteisistä tavoista poiketen vaikka vaatimattomammat, vähemmän rahaa vievät hautajaiset tai kokee, että luonnonläheisenä ihmisenä haluaa mahdollisimman luontoa kuormittamattoman tavan tulla haudatuksi.
Ketä edes kiinnostaa hautauslain päivittäminen?
Totta puhuen monikaan ei tule ajatelleeksi asiaa. Oma kokemuksemme on, että valtaosa ihmisistä on yllättyneitä arkkuhautauksen tai tuhkauksen ympäristövaikutuksista ja siitä, että ylipäätään on olemassa muutakin kuin nämä kaksi vaihtoehtoa. Yle järjesti artikkelinsa yhteydessä aiheesta kyselyn kesällä 2024 ja silloin 6500 vastaajasta 15,5 % halusi tulla haudatuksi kompostoituna, vaikka se ei ole vielä Suomessa edes mahdollista.
Miksi tarvitaan kansalaisaloite?
Yleisesti liiketoiminnassa joku keksii jotain uutta ja innovatiivista ja tuo sen markkinoille. Hautauspalveluiden osalta ei ihan näin voi tapahtua, sillä ymmärrettävästi hautaustoimintaa säädellään lailla ja varmistetaan siten, että edesmenneitä kohdellaan kunnioittavasti. Nyt on ensin päivitettävä vanhentunutta lakia, jotta siitä voisi seurata uudenlaisia, ihmisten erilaisia toiveita vastaavia palveluita. Lain päivittämiseksi tarvitaan kansalaisilta selkeä tahdonilmaisu, että valinnanmahdollisuuksia halutaan kasvattaa.
Lisää aiheesta & linkkejä
Hautausala on tutkijan mukaan muutoinkin murroksessa. Varsinkin nuoret kaipaavat entistä enemmän vaihtoehtoja hautaamiseen. (Yle-artikkeli 29.9.2024)
Arkkuhautauksen ja tuhkauksen on todettu lisäävän kasvihuonekaasuja ja muita haitallisia päästöjä. Kuitenkin suomalaisista hautauspalveluista uudet ratkaisut puuttuvat suurelta osin. Tutkimuksessa selvitettiin kestävän kehityksen esteitä suomalaisissa hautauspalveluissa. (Death to Unsustainability: Identifying Sustainability Hindrances in the Finnish Funeral Industry; Tuomas Laakkonen Bachelor’s Thesis 2023)
Hautajaiset ovat entistä yksilöllisempiä, mutta uudet hautaustavat eivät ole rantautuneet Suomeen (Voima 21.11.2022)
Mitä tarkoittaa vesituhkaus?
Vesituhkaus eli tieteelliseltä nimeltään resomaatio, on moderni ja ympäristöystävällinen hautausmenetelmä. Menetelmässä vainajan keho muutetaan tuhkaksi veden ja emäksisen aineen avulla. Tämä prosessi on lempeä vaihtoehto perinteiselle polttotuhkaukselle ja se pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia.
Lue lisää
Vesituhkaus alkaa sillä, että vainaja asetetaan biohajoavista materiaaleista, kuten villasta, valmistettuun arkkuun tai käärinliinaan. Tämän jälkeen keho sijoitetaan resomaatiokammioon, joka täytetään 95-prosenttisesti vedellä ja loput viisi prosenttia ovat emäksistä ainetta, joka nopeuttaa kehon luonnollista hajoamisprosessia. Keho altistetaan korkealle, noin 180 asteen lämpötilalle sekä paineelle, joka nopeuttaa hajoamisprosessia, mutta estää veden kiehumisen. Vesituhkausprosessi kestää tyypillisesti 4–6 tuntia, minkä aikana kehon pehmytkudokset liukenevat ja jäljelle jäävät vain hauraat luut ja kehossa mahdollisesti olleet metallit, jotka kierrätetään. Jäljelle jääneet luut jauhetaan hienoksi valkoiseksi jauheeksi, jota syntyy noin 25 % enemmän kuin tavallisessa polttohautauksessa.
Vesituhkauksen etuina ovat sen vähäiset hiilidioksidipäästöt ja se, että prosessin jälkeen jäävä neste on biologisesti hajoavaa ja turvallista, mikä tekee siitä ympäristön kannalta kestävämmän vaihtoehdon ja suojaa myös mahdollisten tartuntatautien leviämiseltä.
Vaikka vesituhkaus on vielä suhteellisen uusi hautausmenetelmä, sen suosio on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2022 emeritusarkkipiispa Desmond Tutu valitsi vesituhkauksen juuri sen ympäristöystävällisyyden vuoksi. Tällä hetkellä vesituhkaus on laillinen useissa maissa, kuten Meksikossa, Norjassa, Australiassa, Kanadassa, osassa Yhdysvaltojen osavaltioita sekä Etelä-Afrikassa.
Mitä vesituhkaus maksaa?
Koska vesituhkaus ei ole Suomessa laillista, on vaikea arvioida hinnoittelua. Toistaiseksi näyttää siltä, että hintaluokka on samaa muiden palveluiden kanssa. (Resomation Finland)
Mitä tarkoittaa kompostointi?
Vainajien kompostointi on hautausmenetelmä, joka perustuu orgaaniseen hajoamisprosesiin. Tavallaan se on yksi perinteisempiä hautaustapoja, sillä kompostoinnissa ei käytetä arkkua. Ihmisen kompostoinnin merkittävin etu on sen huomattavasti pienempi hiilijalanjälki verrattuna perinteisiin hautaustapoihin.
Lue lisää
Prosessin aluksi vainaja kääritään biohajoavaan kankaaseen ja sijoitetaan orgaanisella materiaalilla kuten sahanpuruilla tai oljilla täytettyyn, tarkoitusta varten suunniteltuun metalliseen säiliöön. Arkkuun lisätään tarvittaessa myös sieniä ja muita hajottajia. Koko prosessi kestää noin kuukaudesta pariin kuukauteen, jonka aikana hajoamisprosessia seurataan ja hajoamisen jälkeen luut sekä hampaat jauhetaan ja lisätään takaisin multaan tasoittamaan mineraalitasapainoa. Ei-orgaaniset materiaalit, kuten implantit poistetaan ja kierrätetään. Ne eivät siis päädy maahan. Prosessin lopuksi syntyy noin 230–570 kiloa eli noin kuutiometrin verran (Earth Funeral) ravinteikasta multaa, joka on hyödyllistä ekosysteemille, mutta ei sovellu viljelykäyttöön tiettyjen virusten mahdollisen säilymisen vuoksi.
Prosessissa mikro-organismit hajoittavat kehon luonnollisen hajoamisprosessin mukaisesti. Tavalla jäljitellään luonnon normaalia kiertokulkua, joka toteutettaan biohajoavassa ympäristössä nopeutetusti.
Kompostointi on nykyään laillistettu useissa Yhdysvaltain osavaltioissa ja sen uskotaan olevan ympäristöystävällisempi vaihtoehto perinteisille hautausmenetelmille. Prosessi kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin polttohautaus, joka vaatii suuria määriä mm. fossiilisia polttoaineita. Kompostoinnissa kehon sisältämä hiili sitoutuu maaperään sen sijaan, että se vapautuisi ilmakehään hiilidioksidina tai metaanina. Lisäksi ajan myötä komposti rikastuttaa maaperää, josta kasvit voivat hyödyntää ravinteita, mikä lisää prosessin positiivisia ympäristövaikutuksia.
Mitä kompostointi maksaa?
Koska kompostointi ei ole Suomessa laillista, on vaikea arvioida hinnoittelua. Yhdysvaltalainen Recompose kertoo, että heidän palvelunsa, sisältäen myös muistotilaisuuden ja muut palvelut, kustantaa 7000 dollaria, kun keskimäärin perinteinen arkkuhautaus Yhdysvalloissa kustantaa 8 300 dollaria (ilman hautapaikkaa) ja tuhkaus kustantaa keskimäärin 6280 dollaria.
Suomessa kirkon tilastojen mukaan hautausmaksut olivat vuonna 2023 keskimäärin 807 euroa arkkuhautaukselle ja 551 euroa tuhkaukselle. Suomessa hautajaisiin käytetään keskimäärin 3 000–4 000 euroa (Mortaali.fi)
Linkkejä Yhdysvalloissa kompostihautausta tarjoavien yritysten kotisivuille (englanniksi)
Mitä kompostointihautauksen ja vesituhkauksen salliminen hautausmenetelminä merkitsisivät suomalaiselle hautauspalveluelinkeinolle sekä tavallisille ihmisille?
Aihe on haastava. Toisaalta painavat perinteet. Esimerkiksi tuhkauksen puolesta perustettiin yhdistys jo vuonna 1889, mutta ensimmäinen krematorio aloitti toimintansa vasta 1926. Asenteet muuttuivat ensin hitaasti, mutta vuonna 2023 jo 64% vainajista tuhkattiin. Nyt me vuorollamme perustamme kansalaisaloitetta vesituhkauksen ja kompostoinnin puolesta. Olemme tunnistaneet, etteivät nykyiset tarkasti rajatut vaihtoehdot enää vastaa kaikkien ihmisten toiveisiin ja esimerkiksi haluun voida vaikuttaa omaan elämäänsä, myös sen loppupäässä.
On huomioitava myös, että olemme ikääntyvä kansa ja erityisesti koronavuosina kuolleiden määrä kasvoi paljon ohi ennusteiden. Kun yhä useampi tuhkataan on tuhkauksen yleistymisen kääntöpuolena ruuhkautuneet krematoriot. Voidaan siis spekuloida, että vaihtoehtoja lisäämällä voitaisiin lyhentää pitkittyneitä hautausaikoja. Myös sillä olisi vaikutusta hautaustoimistojen työntekijöille, jotka nyt noutavat vainajia varasäilytystiloista.
Lisää aiheesta & linkkejä
Suomeen tarvittaisiin kipeästi useampikin krematorio, mutta laki ei velvoita yhtäkään tahoa järjestämään vainajien tuhkaamista (Seurakuntalainen 12.7.2024).
24-vuotias hautausauton kuljettaja Morgan Rantanen näkee työssään, miten Suomessa kohdellaan vainajia. Aina kuolleet eivät mahdu edes rahtikontteihin. (Yle-artikkeli, MOT 15.4.2024)
Suomen krematoriot ovat yhtä lukuun ottamatta seurakuntien omistuksessa. Vanhinta, Hietaniemen krematoriota Helsingissä, luotsaa Krematoriosäätiö. Hautaustoimilain mukaan kirkon on tarjottava alueensa asukkaille hautasija, mutta tuhkaamisen järjestämiseen laki ei velvoita.Kuopion uusi krematorio maksoi yli neljä miljoonaa euroa. Sellaisiin investointeihin ei varsinkaan pienillä seurakunnilla ole varaa. (Yle-artikkeli 25.5.2024)
Tuhkausta pidetään yleisesti arkkuhautausta ympäristöystävällisempänä: se säästää resursseja: se on halvempi kuin arkkuhautaus ja hautausmaaksi tarvittavaa pinta-alaa tarvitaan vähän (Hietaniemen krematoriokappeli). Krematoriouunien lämmittämiseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Vain Hietaniemen krematoriossa käytetään maakaasua, ja sinne on asennettu savukaasujen puhdistuslaitteisto, jolla esimerkiksi hampaiden amalgaamipaikoista ilmaan pääsevä elohopea estetään leviämästä ilmakehään (Yle-artikkeli 24.3.2013).
Suomalainen tutkimus erilaisten hautaustapojen ympäristövaikutuksista on vasta käynnistynyt, mutta esimerkiksi yhdysvaltalainen Recompose on laskenut, että kompostoinnista syntyy päästöjä 0,84 – 1,4 hiilidioksiditonnia vähemmän kuin perinteisestä arkkuhautauksesta tai tuhkauksesta.
Myös Green Burial Council on tuottanut vertailun erilaisten hautaustapojen päästöistä ja ympäristövaikutuksista.
Kannattajien ääni
”Kannatan hautaustoimilain muutosta asiakkaideni ja luonnon vuoksi.”
Ellimari Kortman
kuolindoula
”Vanhusten kanssa pitkän uran tehneenä kuolemaan on oppinut suhtautumaan luonnollisesti. On tärkeää saada lisää vaihtoehtoja, jotta toivomukset luontoa ja ympäristöä kunnioittavista hautajaisista voidaan toteuttaa.”
Saara Mäkipetäys
lähihoitaja
”Jokaisen luontoa ja vainajaa kunnioittavan on helppo kannattaa tätä lakialoitetta. Tämä vihreä mahdollisuus antaa arvokkaan vaihtoehdon perinteisille menetelmille”
Kristiina Nymand
eläkeläinen
”On aika purkaa esteitä ympäristöystävällisten vaihtoehtojen tieltä. Tämän asian tukeminen avaa uusia kaivattuja mahdollisuuksia ihmisille sekä koko alalle.”
Anri Veisterä
kansalainen
Vesituhkaus UKK
display none
Saavatko omaiset tuhkauurnan vesituhkauksen jälkeen?
Vesituhkauksessa syntyy puhtaan valkeaa jauhetta, joka luovutetaan omaisille valitussa tuhkauurnassa samaan tapaan kuin krematoinnissa.
Voiko vesituhkauksen valinneelle järjestää perinteiset hautajaiset?
Vesituhkaus antaa mahdollisuuden suunnitella hautajaiset omien toiveiden mukaan. Hautajaiset voivat noudattaa perinteistä kaavaa tai hautajaisten sijaan voidaan valita tuhkan sirottelu.
Käytetäänkö vesituhkauksessa happoa?
Vesituhkauksessa ei käytetä happoa. Vesituhkauksessa käytetään 95 % lämmitettyä vettä ja 5 % emästä, joka on vastakkaisessa päässä happoa pH-asteikolla.
Kiehuuko vesi vesituhkauksen aikana?
Vesituhkauksen aikana vesi lämpenee 150-asteiseksi. Vesi ei kuitenkaan kiehu, sillä se on paineistetussa tilassa.
Saako vesituhkauksessa otettua talteen elohopean hampaiden amalgaamista?
Merkittävä määrä myrkyllistä elohopeaa hampaiden amalgaamipaikoista joutuu ilmakehään konventionaalisen krematoinnin päästöissä, ellei sitä suodateta. Vesituhkauksessa amalgaami kerätään talteen ja elohopea kierrätetään turvallisesti.
Miten energiaa säästyy vesituhkauksessa?
Vesituhkaus vaatii alle viidesosan konventionaalisen krematoinnin keskimääräisestä energiamäärästä (kaasu ja sähkö).
Pitääkö vesituhkauksen ilmansaasteet suodattaa?
Vesituhkauksessa ei synny lainkaan ilmaan nousevia pienhiukkasia, eli ilmansuodatinta ei tarvita.
Millaiset vesituhkauksen ympäristövaikutukset ovat?
Alankomaissa julkaistu TNO (2011) tutkimus raportoi vesituhkauksen ympäristöhaittojen olevan yli seitsemän kertaa pienemmät verrattuna arkkuhautaukseen ja vesituhkauksella olevan alhaisimmat ympäristöhaitat kaikista hautaustavoista.
Vähentääkö vesituhkaus kasvihuonepäästöjä?
Tutkimuslaitos Sustain (UK) raportoi 35 % vähemmän kasvihuonepäästöjä verratessaan hautajaisia, joissa oli valittu vesituhkaus hautajaisiin, joissa oli valittu konventionaalinen krematointi.
Mitä vesituhkauksessa tapahtuu?
Ennen vesituhkausta vainaja valmistellaan omaisten toiveiden mukaisesti arvokkaasti ja hyviä tapoja noudattaen. Tämän jälkeen vainaja nostetaan arkkuun maatuvasta materiaalista, kuten villasta valmistettuun kankaaseen puettuna. Hautajaiset tai toivottu siunaustilaisuus voidaan toteuttaa, jonka jälkeen vainaja kuljetetaan vesituhkaukseen. Vainaja nostetaan lämpimällä vedellä ja pienellä määrällä emästä täytettyyn kammioon vesituhkauksen aloittamista varten.
Kauanko vesituhkaus kestää?
Vesituhkaus kestää noin 3,5–4,5 tuntia.
Mitä jäännösvesi on ja mitä sille pitää tehdä?
Vesituhkauksessa syntyy pieni määrä steriiliä, veden kaltaista nestettä, joka on täysin geneettisestä materiaalista vapaata. Tämä haitaton neste johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon, jossa se puhdistetaan vesilaitoksilla ja vapautetaan paikallisiin vesistöihin, lopulta osaksi globaalia vesikiertoa. Näin vesi haihtuu, tiivistyy ja palaa sateena ympäri maailmaa – kestävää veden kierrätystä. Lisäksi eroteltu orgaaninen aine käytetään usein lannoitteena, kun taas liekkikrematorioissa orgaaniset ravinteet katoavat ilmakehään hiilidioksidina, lisäten ilmaston lämpenemistä.
Mitä resomation tarkoittaa?
Termi resomation perustuu latinan ja kreikan kieliin. ”Re-” (latinaa) tarkoittaa uudelleen tai takaisin, viitaten toistoon tai palautumiseen. ”Soma” (kreikkaa, σῶμα) merkitsee kehoa ja viittaa fyysiseen ihmisruumiiseen. ”Ation” on latinalainen pääte, joka osoittaa prosessia tai toimintaa. Yhdessä nämä tarkoittavat kehon käsittelyä tai palauttamista prosessissa, jossa keho hajoaa ympäristöystävällisesti veden ja kemikaalien avulla.
Kompostointi UKK
display none
Jääkö kompostoinnista omaisille jotain haudattavaa?
Kompostoinnissa vainajan keho muuttuu maaksi, mutta hän ei ole maahan haudattuna arkussa. Recomposen prosessissa syntyy noin 230–570 kiloa multaa, eli noin kuutiometrin verran (Earth Funeral). Yhdysvalloissa omaiset voivat lahjoittaa kaiken tai osan tästä mullasta suojeltuun luontokohteeseen.
Voiko kompostoinnin valinneelle järjestää hautajaiset?
Kompostoinnin aluksi vainaja kääritään luonnonmateriaaleista valmistettuun kankaaseen ja asetetaan olkien, lehtien ja muiden luonnonmateriaalien päälle kompostointiarkkuun. Omaiset voivat järjestää vainajan toiveiden mukaisen tilaisuuden. Suomessa kompostointi ei ole vielä mahdollista, joten palvelu muokataan tulevaisuudessa asiakkaiden toiveiden mukaan.
Käytetäänkö kompostoinnissa jotain liuottimia tai hajottavia aineita?
Ei, kompostointi on täysin luonnollinen menetelmä, jossa mikrobit ja bakteerit hoitavat hajotuksen.
Hajoavatko hampaat ja luutkin?
Mikrobit hajottavat pääosan, mutta eivät täysin luita ja hampaita. Prosessin lopussa epäorgaaniset osat, kuten implantit, poistetaan ja kierrätetään. Luut ja hampaat jauhetaan ja lisätään mullaksi.
Millä tavoin kompostointi on ympäristölle ystävällisempää?
Vesituhkaus vaatii vain viidesosan perinteisen tuhkaamisen energiasta, kun taas kompostointi kuluttaa energiaa ainoastaan mikrobiologisten olosuhteiden ylläpitoon. Prosessissa ei synny päästöjä eikä pienhiukkasia, eikä maaperään haudata arkkuja, metalliosia tai implantteja.
Päätyykö kompostoinnin päätteeksi maaperään haitallisia aineita?
Kompostointiprosessissa lämpötila nousee yli 55 °C:een, mikä hajottaa pehmytkudokset ja eliminoi bakteerit, taudinaiheuttajat ja loiset. Joissain tapauksissa, kuten aktiivisen tuberkuloosin yhteydessä, kompostointia ei suositella virusten leviämisen estämiseksi.
Kauanko kompostointi kestää?
Kompostointiprosessi kestää 5–7 viikkoa, minkä jälkeen multa tuuletetaan 3–5 viikkoa. Kokonaiskesto on 8–12 viikkoa.
Mitä tarkoittaa terramaatio? Onko se sama kuin kompostointi?
Kyllä, terramaatio tarkoittaa samaa kuin vainajan kompostointi. NOR, eli ”Natural Organic Reduction” (luonnollinen orgaaninen hajoaminen), viittaa samaan prosessiin.
Kuka kehitti vainajan kompostoinnin?
Katrina Spade, arkkitehtitaustainen yhdysvaltalainen yrittäjä, kehitti Recomposen prosessin, joka muuntaa ihmisruumiin mullaksi. Voit katsoa hänen TedTalkinsa ”When I die, recompose me” verkossa.
Voinko nähdä miltä kompostointi näyttää?
Recompose tarjoaa virtuaalikäyntejä – lisätietoja löydät heidän verkkosivuiltaan.
Mihin kompostoinnissa syntyvää multaa voi käyttää?
Tämä riippuu paikallisesta lainsäädännöstä. Yhdysvalloissa Recomposen asiakkaat käyttävät multaa puutarhoissa, muistopuiden istuttamiseen tai lahjoittavat sen luonnonsuojelualueille. Suomessa kompostointi ei ole vielä mahdollista, joten multakäytön rajoitukset tarkentuvat myöhemmin.
Miksi valita kompostointi?
Kompostointi tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon, joka tukee luonnon kiertokulkua ja vähentää hautausmaiden kuormitusta. Menetelmä mahdollistaa vainajan luonnollisen hajoamisen osana ekosysteemiä ja tukee maaperän ravinnekiertoa. Kompostointi antaa omaisille mahdollisuuden valita vaihtoehdon, joka heijastaa luonnon kunnioitusta.
Voinko olla elinluovuttaja ja tulla kompostoiduksi?
Kyllä, elinluovuttaja voi valita kompostoinnin.
Kenelle kompostointi sopii?
Kompostointi on hyvä vaihtoehto ympäristötietoisille ja luonnonläheisille perheille, jotka haluavat kunnioittaa edesmenneiden luontoyhteyttä. Se sopii myös niille, jotka etsivät yksinkertaisempaa ja ekologista hautaustapaa.
Miten perustella valinta?
– Ympäristöystävällisyys: ”Haluan valita kompostoinnin, koska se on ekologinen vaihtoehto, joka vähentää hautauksen ympäristökuormitusta.”
– Luonto ja kiertokulku: ”Kompostointi tarjoaa kauniin tavan palata osaksi luontoa.”
– Tulevaisuuden suunta: ”Kompostointi on innovatiivinen vaihtoehto, joka edistää keskustelua uusista hautaustavoista.”
Haluatko lähettilääksi?
Yhdessä äänemme kantaa kauemmas. Jätä yhteystietosi, tai laita viestiä info@luontohautausliitto ja kerro toiveestasi.
Kiinnostaako yhteistyö?
Meille olisi kunnia saada sinut mukaan. Jätä yhteystietosi, tai laita viestiä info@luontohautausliitto ja kerro ajatuksistasi.
